Blog Archive

Dawaa dhukkuba

Tohannoo mootummaa Chaaynaa ala tahuun biyyoota Addunyaaw 60 ol gahuun isaa ifa. Hanga ammaattis namoota 3, guutuu Addunyaa irraa lubbuu galaafatee jira.

Dhukkubaa Kiintaarooti of irraa Baalleesuu ni danda'ama mana of keessati Haala Salphaani.

Namoota 95, oltu dhukkuba kanaan qabamee jiruu jibbe. Dhukkubni kun saffisa nama sodaachisuun fiigutti jira. Doktoroonni hedduun talaallii dhukkuba kana namarraa ittisu oomishuuf tattaaffii jabdutti jiran. Keessattuu harkaan tuquu irraa if-eegaa. Hafuura kallattiin nama san irraa bahutti siqanii harganuunis hin barbaachisu. Keessattuu bineensoota lafarra loohan harkaan qaqqabachuu hin qabnu.

Dhukkuba kanarraa baraaramuuf Booyyee fi Karkarroonis bineensota nyaachuufi itti dhihaachuu hin qabne keessaahi Muslimni duraanuu bineensota kanniinitti hin haajamu. Mallattoon isaa maali? Mallattooleen Koroonaa-vaayras. Assala mualeykum warahmatullaahi wabarakaatuh Akkam nagaya naaf qabdani baga rabbiin nagaya yero kanaan isin gahe ammalle haftee umri teessani keessa rabbiin baraka isiniif haa taasisu milkii biyya lachuu isiniin haa fedhu Aduniya irratti jiruu gaari Akiratti jannattul firdoosi isiniif haa taasisu Ani Gaafin qaba gaafin kiyya akka asii adii kanatti dhiyaata Na qufaasisa furrii na keessa yaasa garu dadhabbii inuma qabu duuba re kiyya kun karona vareysii jedha?

Barakallahu fiikum. Barakallahu fiikum Amma amma akki na tufsiisa garu. As wr wb jirtuu warri nuuralhudaa haalli qophii keessanii gaariidha filmi islaamaa fi waan barnoota tahu kan akka dr zakir faa nuuf maxxansaa. Aslamaleykum warahamatullahi wabarakatu GAafii: namni makina Qabu tokko akkamiti zakaa kessa basaa? As mk wb yaanikoo biyya suudani keessa waanan jiruuf sodaaguddaa waanqabuuf dhukuba haaraakana biyyi kin 1 ofeegannoohin qabu gonkumaa 2 hojjaan nutti cufame 3 galuuf mootummaan karaa nutticufe rabbiilubbun kiyya harkaasaajirtuunan kakadha rakoocimaan nuqabeeraa maalnuuwoyya.

As wr wb isuniin jechaa Nuuralhudan heddu natti tole Ani akka kiyyaati waa heddu irra baradhe heddu galatoma isiniin jechuun barbaada Rabbin isin hasgargaaru isniin jedha. Akkamitti dhukkuba kana firraa eeguu dandeenya?

Dhukkubni kun mallattoo ni qabaa?

Astro a10 zelda headset mic not working

Yaa Rabbi ummata keenyaafi dhukkuba kana adda fageessi. Show More. Cancel reply. Close Search for. Close Log In.Yaalii Ajjeechaa Dr.

Abiy Ahmad irratti yaalame. Obboleettii haadha mana kootii ulfeesse. Alamuddiin malamaltummaan mootummaa Saudi Arabiyaatin hidhame. Baqqalaa Garbaa Wabiidhan Gadii Lakkifamuufi! Kalee Akkaata Qaama Namaa keessatti Argamu. Dhukkubni kun kalee irraa jalaqabee hanga afuuffee fincaaniitti qaamota sirna fincaanii jiran kanneen akka Kalee, ujummoo fi afuuffee fincaanii kidney, ureter, bladder keessaa bakka tokkotti kan uumamudha.

Dur yeroo ijoollummaa kiyyaa cirrachi xixiqqoon bishaan waliin seentee kan kale keessatti haftu natti fakkaata ture. Cirrachi kalee garuu kaluudhama keessatti walitti qabamuun kan uumamtuudha.

dawaa dhukkuba

Dhukkuba sukkaaraan qabamuu. Cirrachi kun gosoota addaa addaa qabaatus dhiibbaan inni namarraan gahu walfakkaataadha. Cirrachi kalee yoo nama waliin ture ammuma nama keessa tureen miidhaa geessisaa deema. Gaaffiiwwan Fayyaa qaama keenya ilaalchisee yoo qabaattan Fuula Facebook Dr. Gurmeessaa seenuudhan gaaffii keessa gaaffachuu dandeessu!

Your email address will not be published. Notify me of follow-up comments by email. Notify me of new posts by email.

Diraama Dheebuu About Us Nuqunnami. Afaan Oromo English Amharic. Gulaanta Yaalii Ajjeechaa Dr. Gurmeessaa — Dhukkuba Kalee Maali dha? Akkamitti Yaalama? Cirracha Kalee. Waliif Hiraa:. Muhammed Edao 4 years ago. Jonse Ketela 4 years ago.

Windows server 2019 wsus updates

Duresa hasan 3 years ago. Temam Mohammed 3 years ago.

To the father of my unborn child quotes

Qaasim Sayyoo 3 years ago. Abdurahim 3 years ago. Leave a Reply Cancel reply Your email address will not be published. Search for:. Tweets by xalayaa. Fuula Facebook Keenya.Earth is expansive, beautiful, and diverse. From windy mountain tops to narrow desert canyons, the sights are limitless. Walking trails cover our planet, allowing travelers the opportunity to intimately connect with their environment.

This list of 25 of the best backpacking trails in the world takes you across the globe, spanning over 20 countries and dozens of ecosystems. Anyone—from the beginner hiker to the experienced backpacker seeking more technical terrain—will find joy in this list. This quintessential Northern Japanese Alps hike may be short, but it is undoubtedly an undertaking.

The trail traverses from the low mountains to the highest peaks, from the serene river valley of Kamikochi to the windy summit of Mt Yarigatake.

The pinnacle-like summit of Yarigatake is within sight as hikers use their hands to cling to old metal ladders attached to vertical rock faces. Backpackers do not need technical skills for these sections but would benefit from confident footing and unwavering nerves.

Koroonaa-vaayras irraa hubannoof

Mountain lodges situated high in the alpine, create a network of shelters that host all hikers attempting these trails. Step outside to gaze at the stars before retreating inside to cozy up by the wood-burning stove at night. In the mornings, watch as blankets of clouds roll among the rocky peaks and enjoy a leisurely breakfast before setting out on the trail once again.

Mountain huts along the route provide hikers with shelter from potentially harsh mountain conditions. Many lodges do not require reservations for parties under 3 people, but you can make reservations before you hike. These reservations must be made over the phone; the huts do not accept email reservations. Tent sites are also available at many of the huts and do not require reservations.

Camping outside of designated areas is prohibited. Hot breakfast and dinner are available at the mountain lodges for an added fee. Embrace the communal nature of these huts and take the opportunity to interact with hikers from all over the world.

Late July through September are most likely to be snow-free. However, the mountain huts open their doors from April through November. Those visiting outside of the summer climbing season should be prepared for snow mountaineering. September and early October see the best conditions: fewer crowds and an array of colors as the fall foliage transforms the landscape.

All Inclusive Backpacking Trips 2. The rugged grandeur of the pali, or sea cliffs, becomes apparent as you hike along the famed Kalalau Trail.

Dawaa Haaraan Argame Dubartoota Faalama HIV irraa Olchuuf Abdii Kenne

Dramatic, fluted cliffs enclose Kalalau Beach, adding a touch of remoteness to this adventure. This pristine landscape looks much like it did when native Hawaiians traveled this stretch of land to connect their settlements. Campsites tucked in beneath the trees are sprinkled along the coast. Most hikers opt for three nights on the trail, stopping at Hanakoa for their first and third nights, and then ultimately at Kalalau Beach.

For hikers who can secure permits, dazzling ocean, towering waterfalls, rushing streams, and steep spires surround this trail as you hike.

Experienced swimmers will have many opportunities for body-surfing, while avid hikers will enjoy the chance to head into the Kalalau Valley. Due to previous overcrowding, the State of Hawaii created a strict system for visiting this incredible region.Madda suuraa, Getty Images.

Dhibeen yaalamuufi irraa fayyuun danda'amu kun ammallee namoota hedduu ajjeesaa jira. Daqiiqaa lama keessatti daa'ima tokko galaafata. Waggaatti namoota miliyoona tu akka haaraatti busaan qabama jedha Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa. Jaarraa darbe keessa gama busaa ittisuun hojiin guddaan hojjetamee ture.

Bara hanga gidduu garuu lakkoofsi namoota busaan qabamanii hanga barbaadamu hir'isuun hin danda'amne akka Gabaasni Busaa Addunyaa ykn 'World Malaria Report' mul'isutti.

Eebla 25 Guyyaa Busaa Addunyaati, waa'ee busaa wanti beekuu qabdan kunooti. Mallattoowwan busaa - ho'a qaamaa olaanaa, mata dhukkubbii fi qorra yoo ta'u yeroo hedduu busaan qabamanii guyyoota gidduutti mul'atu. Sa'aatii 24 gidduutti hin yaalamu yoo ta'e busaan P. Bara keessa baayyina uummata addunyaa keessaa walakkaan dhibee busaaf saaxilamoo turan.

Keessattuu daa'imman umuriin isaanii waggaa shanii gadii ammoo daranuu dhibee busaaf saaxilamoodha: Bara keessa namoota dhibee busaatiin du'an keessaa daa'imman harka 61Dubartoonni ulfaa fi namoonni dandeettiin dhibee ofirraa ittisuu isaanii laafaa ta'ellee dhibee busaaf heddu saaxilamu.

Akkaataa ragaa Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti dhibeen busaa baayyinaan biyyoota Sahaaraan gadii miidha. Yeroo baayyee dhibeen busaa kan daddarbu wayita bookeen busaa dhaltuun 'Anopheles mosquitoe' jedhamtu nama hiddituudha.

Kanneen keessaa 30 kan ta'an haalaan kan dhibee busaa daddabarsaniidha. Bookeen busaa dhaltuun jalqaba hanqaaquu ishee bakka bishaan qabutti buusti, isa booda hanqaaquushee keessaa ilmaan yaasuun gar laarvaatti guddisti, sanaan booda bookee busaa ta'anii ba'uun hojii eegalu. Bookeen busaa dhaltuun daa'immanshee guddisuuf dhiiga xuuxxee fiduu qabdi, wayita kana dhibee busaa nama qabsiisti jechuudha.

Malli ittiin dhibee busaa ofirraa ittisan beekamoon lamaan- saaphana siree insecticide-treated mosquito nets ITN fi dawaa farra dhibee busaa indoor residual spraying IRS - isaan yeroo baayyee itti dhimma baanuudha. Saaphana siree godhachuun qaamni keenya si'oominaan akka bookee busaa ofirraa ittisuu fi qorichi farra ilbiisotaa saaphanni kun cuuphame akka gaachanaa ta'ee dhibee busaa akka nurraa ittisuuf gargaara.

Dawaa farra ilbiisotaa biifuun ammoo bookeen busaa mana keenyaa akka dhabamtu taasisa, kan biifamu waggaatti tokko ykn lama ta'uu danda'a. Gama kaaniin imaltoonnidubartoonni ulfaa fi daa'imman dawaa farra dhibee busaa fudhachuuun ofirraa ittisuu ni danda'u. Mallattoolee dhibee busaa daqiiqaa 30 keessatti qorachuun adda baasuun ni danda'ama. Akka Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti qorannaan fayyaa fi wal'aansa duraa dhibee busaarraa fayyuu, du'aatii sababa kanaan dhufu hanqisuu fi tatamsa'ina dhibee busaa hir'isuuf ni fayyada.

Yaaliin dansaan dhibee busaa irratti hanga yoonaa jiru, keessatti gosa 'P. Dhaabbati Fayyaa Addunyaa bookee busaa dhaltuun ishee dhibee busaa daddabarsitu dandeettiin qoricha farra ilbiisotaa fi dawaa biraa dandamachuu ishee akkaan dabalaa jiraachuu ibse. Kunimmoo dhalli namaa dhukkuba busaa ofirraa ittisuuf akka rakkatu taasiseera. Malli ittisaa fi to'annoo dhukkuba busaa amma jiru yeroo ta'etti wayiitti dhaabbachuu mala sodaan jedhus ni jira.Madda suuraa, Getty Images.

Dhaabbatni Fayyaa Addunyaa qorichi dhibee busaa HaayidirooksiiKiloorokiin jedhamu koroonaavaayirasiif dawaa ta'uufi dhiisuu isaarratti yaalii gaggeessuun yaaddoo fayyaa yaalichi qaburraa kan ka'e adda kutuu ibse.

Yaaliin Naayijeeriya dabalatee biyyootni garaagaraa gaggeessaa jiran of eeggannoof jecha ''yeroodhaaf'' akka adda citu ta'uu dhabbatichi ibsa Wiixata galgala kenneen beeksise. Qorannoon fayyaa tokko qorichi busaa kun carraa du'uu dhukkubsattoota Covid akka dabalu akeekuu isaa hordofeeti yaaliin qoricha kanaa akka adda citu kan murtaa'e.

Pireezidantiin Ameerikaa Doonaald Tiraamp, sababa vaayirasii kanaan ta'uu baatuus qoricha kana fudhachaa akka jiran ibsaa turan. Ogeeyyiin fayyaa fi fayyaa hawaasaa qorichi busaa HaayidirooksiiKiloorokiiwiin jedhamu rakkoo onneef sababa ta'aa jechuun osuma gorsanii, Tiraamp gorsa kana booddeetti jechuun irra deddeebiin qorichi kun akka fudhatamu jajjabeessaa turan.

Barruu Fayyaa 'the Lancet' irratti qorannoon maxxanfame tokko HaayidirooksiiKiloorokiiwiiniin Koroonaavaayiras waldhaanuuf yaaluun bu'aa hin qabu, inumaa kanneen vaayirasichaan qabamanii hospitaala jiran du'aaf saaxilaa jedheera. HaayidirooksiiKiloorokiiwiin dhukkuba busaa waldhaanuuf yoo fudhatame rakkoo tokkoyyuu kan hin qabne yoo ta'u, Koroonaavaayiras waldhaanuuf garuu yaaliin fudhatamuu isaa deeggaru hin gaggeeffamne.

Yaaliiwwan qorichaa clinical testing kan gaggeessu Dhaabbatni Fayyaa Addunyaa namootni ajaja ogeeyyii fayyaan alatti ofuumaaf qoricha kana fudhachaa rakkoo biraaf of saaxilaa jiraachuun isaanii isa yaaddessuu himaa ture. Ibsa Wiixataa kanaan ammoo nageenyummaan isaa yaaddesssaa waan ta'eef toora qorichoota sadarkaa yaaliirra jiranirraa haqamuu beeksise.

Qorannoon 'Lancet' dhukkubsattoota Koroonaavaayiraas 96, keessaa 15, kan ta'aniif qoricha Haayidirooksiikiloorokiiwiin fi isaan walfakkaatu qophaatti ykn qoricha biroo walin kennee qorate. Achiis dhukkubsattootni qoricha kana fudhatan kanneen hin fudhanne wajjjiin walbira qabamee yoo ilaalamu rakkoowwan walxaxoo dhahannnaa onnee wajjiin walqabateen carran hospitaala keessatti du'uu isaanii guddaa ta'uu bira gahe. Bu'uura kanaan qorattootni namootni bakka yaaliitti yoo ta'een ala qoricha kana akka hin fudhannes gorsaniiru.

Orangetheory schedule reddit

Magaalaa Finfinnee keessatti lakkoofsi namoota koronaavaayirasiin irratti argamu guyyaa guyyaan haalaan dabalaa deemuusaa ragaan Ministeera Fayyaafi Inistitiyuutii Fayyaa Hawaasaa ni agarsiisa. Mariin hidha haaromsa jaarsummaa Gamtaa Afrikaan Itoophiyaa, Masrii fi Sudaan jidduutti guyyoota 11f adeemaa ture waliigaltee malee xumuramuu Itoophiyaan himte.

Haacaaluun 'sodaa malee warra aangoo qaban dura dhaabbachuu nu barsiise' jedha artiist Yaaddessaa Booji'aa. Fakkii Haacaaluu harkaan kaasaa waa'ee Haacaaluu dubbata.

dawaa dhukkuba

Mariin Hidha Haaromsa jaarsummaa Gamtaa Afrikaan Itoophiyaa, Masrii fi Sudaan jidduutti guyyoota 11f adeemaa ture waliigaltee malee xumuramuu Itoophiyaan himte. Haati Alangaa Federaalaa Adaanech Abeebee namoota sadi ajjeechaa Haacaaluu raawwataniiru jedhanii fi garee namoota kana duuba jira jedhan maqaa dhahuun kaleessa himaniiru. Jawar Mohaammad dabalatee namoota ajjeefamuu Haacaaluu Hundeessaa hordofuun hidhamaniif gareen abukaatoo ogeeyyii seeraa 10 ta'an of keessaa qaba jedhame Jimaata Waxabajjii 10, maamiloota isaan wal arguu himeera.

Ajjeefamuu Haacaaluu Hundeessaa halkan keessa gaafa itti himamu rifaatuudhaan dubbachuu akka dadhabe hima Alii Birraa.Madda suuraa, Getty Images.

Talaalliin haaraan dhukkuba daranyoo sombaa argame

Moolakiyuuliin qorichaaa hubannaa nam-tolcheetiin kalaqame yeroo jalqabaaf ilmaan namaa irratti yaalamuufi. Dawaan kuni dhaabbata Biriitiish Eksaanshiyaa jedhamuufi dhaabbata dhiyeessii qorichaa Jaappaan Samitoomoo Daayaanippoon Faarmaa jedhamuun kalaqame. Qorichi kuni dhukkubsattoota dhibee sammuu obsessive-compulsive disorder OCD qaban kan waan tokko irra deddeebisanii yaadanii fi itti dhagahamu wal'aanuuf fayyada. Kana dura qoricha tokko hojjetanii sadarkaa yaaliirraa geessisuuf hanga waggaa shanii kan fudhatu yoo tahu kan hubannaa nam-tolchee AI garuu baatii 12 qofa fudhate.

Hogganaan olaanaa Eksaanshiyaa Piroofeesar Andruu Hoopkiins, ''imala argannoo dawaa keessatti kuni sadarkaa murteessaa,'' jedhan. Moolakiyuuliin DSP jedhame herrega algoorizimii fayyadamuun kalaqame. Waanti gaariin algoorizimii waan haaraa tilmaamuu hin dandeenye fiduu ni danda'a, kanaaf dhukkuba gosa biraa irrattillee hojjechuu mala '' jedhu.

Dawaan inni jalqabaa Jaapaanitti qoramaata darbee akka addunyaatti yaalii taasisuu itti fufeera. Dhaabbatichi qoricha wal'aansa kaansarii fi dhukkuba onneef ooluu danda'u irratti hojjechaa jiraachuufi moolakiyuulii biraa dhuma waggaa kanaatti yaalii ykn qoramaata fayyaaf akka dhiyeessu beeksiseera. Pool Woorkmaan hogganaa Institiyuutii Qorannaa Kaansarii yoo tahan, qorannaa kana irrattis hirmataniiru, ''Hubannaan nam-tolchee argannoo dawaa guddisuuf humna gudda qaba,'' jedhu.

Dargaggoo Toorpoot Naayarikgoor naannoo Gaambeellaatti kan dhalate yoo tahu, obbolessisaa dhibee busaan jalaa du'uun meeshaa dhukkubicha salphaatti argatu akka kalaqe isa gochuu hima.

Soofiyaan dubartii bareedduu miira namaa daftee hubattu dha.

Vaayirasin kaansarii sammuu ofirraa ittisuf gargaaru hojirra oole

Lammummaan ishee Saawudii yoo taheyyuu lubbuushee kan kalaqe garuu lammiiwwan Itoophiyaati. Affeerraan irbaataa Ministira mummee Abiy Ahimad waliin qabatte eegamaa jira.

Ogeeyyiin kalaqaa lammii Ugaandaa otoo saamuda dhiigaa xinnoo hin buusin dhibee busaa tooftaa ittiin qoratan uumanii jiru, dhibee balaafamaa fi hammaataa kana maqsuu keessatti kalaqa bakka olaanaa qabuu dha. Yaaliin maashina hubannoo nam-tolchee qabu dhukkuba kaansarii addabaasuuf artaasifame kan abdii qabu dha jedhameera. Dorgommii kalaqaa dargaggootaa akka Afrikaatti qophaa'e irratti meeshaan ciniinsuu to'atu eebbifamtoota Yuunivarsiitii Jimmaan kalaqame sadarkaa tokkoffaa argate.

12x24 shed price

Mariin hidha haaromsa jaarsummaa Gamtaa Afrikaan Itoophiyaa, Masrii fi Sudaan jidduutti guyyoota 11f adeemaa ture waliigaltee malee xumuramuu Itoophiyaan himte. Haacaaluun 'sodaa malee warra aangoo qaban dura dhaabbachuu nu barsiise' jedha artiist Yaaddessaa Booji'aa. Fakkii Haacaaluu harkaan kaasaa waa'ee Haacaaluu dubbata. Mariin Hidha Haaromsa jaarsummaa Gamtaa Afrikaan Itoophiyaa, Masrii fi Sudaan jidduutti guyyoota 11f adeemaa ture waliigaltee malee xumuramuu Itoophiyaan himte.

Haati Alangaa Federaalaa Adaanech Abeebee namoota sadi ajjeechaa Haacaaluu raawwataniiru jedhanii fi garee namoota kana duuba jira jedhan maqaa dhahuun kaleessa himaniiru.

Jawar Mohaammad dabalatee namoota ajjeefamuu Haacaaluu Hundeessaa hordofuun hidhamaniif gareen abukaatoo ogeeyyii seeraa 10 ta'an of keessaa qaba jedhame Jimaata Waxabajjii 10, maamiloota isaan wal arguu himeera.Madda suuraa, AFP. Indiyaan dhibee daranyoo sombaa qabaachuudhaan addunyaaarraa jalqabarra jirti, Waggaatti namoonni miiliyoona 2. Talaalliin wal'aansa dhukkuba daranyoo sombaa haaraan argame. Qorattoonni dawaa kana argatan talaallichi dhibee daranyoo sombaa yeroo dheeraaf akka namarraa ittisu ibsan.

Dhibeen kun addunyaarratti waggaa waggaan namoota miiliyoona 1. Talaalliin amma kennamaa jiru, 'BCG jab' jedhamu dhibee kana ittisaa hin jiru. Talaalliin haaraan kun yaaliidhaaf hojiirra oolee milkaa'ullee garuu iyyama seera qabeessa argachuuf waggoota itti fudhate. Gareen qorattootaa addunyaa bakkeewwan garaagaraa irraa walitti dhufan talaallii haaraa kana argachuusaanii yaa'ii fayyummaa fayyummaa sombaa Kibba Indiyaa magaalaa Hyderbad keessatti gaggeeffamerratti ibsan.

Gareen kun talaallii kana pirootiinii baakteeriyaa irraa kan hojjetaa ta'uu dubbatan, dawaan kun dandeettii dhibee ofirraa ittisuu qaama namaa dabala. Talaalliin kun hanga ammaatti Afriikaa Kibbaa, Keeniyaa fi Zaambiyaa keessatti namoota 3, irratti yaalameera jedhan qorattoonni. Madda suuraa, Thinkstock. Dr Lewinsohn talaallii haaraan kun iyyama seeraa argatee hojiirra ooluun dura namoota hedduu biyyoota addunyaa garaagaraa irratti yaalamuu qaba jedhan. Bara keessaa namoonni miiliyoona 10 dhibee daranyoo sombaatiin qabamaniiru, yeroo dhihoo as lakkoofsi namoota dhibee kanaan qabamanii garuu adda hin baafamanin harka tokko sadaffaa baay'ina uummata addunyaa ta'a jedha Dhaabbati Fayyaa Addunyaa.

Namoonni baakteeriyaan dhibee daranyoo sombaa qaamasaanii keessa dhokatee jiru carraan dhibechaan miidhamuusaanii dhibbeentaa 5 hanga 10ti. Dhibee daranyoo dawaa dandamatu yookiin kan dawaadhaan walbare fayyaa hawaasa addunyaaf yaaddoo guddaa ta'eera.

Madda suuraa, Reuters. Biyyoonni Addunyaa saddeet iddoowwan dhibeen daranyoo sombaa itti mudatan keessaa harka lama sadaffaa qooddatu. Addunyaarratti Indiyaan dhibee daranyoo Sombaa qabaachuudhaan sadarkaa jalqabaarra jirti. Hanqinni qoricha daranyoo sombaa naannoo Oromiyaa mudate ogeeyyii fayyaa naannichaaf yaaddoo ta'eera. Qorichoota fakkeefaman irratti hunda'uun daldalli ho'aan geggeefamaa jiru lubbuu namoota kumoota dhibbootaan lakkawamanii wagga waggaan galaafataa jira.

Tekinooloojiin kana hambisuu ni danda'a, garu dhaabbileen faarmaasii fi mootummaan gahee isaanii sirittii bahaa jiruu? Ammaan tanas madda garaagarummaa kana akka ibsaniif dambaliin komii omishtoota irratti dabalaa jira.

dawaa dhukkuba

Dhuukkuboonni hedduun ofiin waan fayyaniif qorichi antiibaayotikii dhukkubsattootaaf ajajamuu hin qabu, jedhu ogeeyyiin fayyaa. Mariin hidha haaromsa jaarsummaa Gamtaa Afrikaan Itoophiyaa, Masrii fi Sudaan jidduutti guyyoota 11f adeemaa ture waliigaltee malee xumuramuu Itoophiyaan himte.


thoughts on “Dawaa dhukkuba

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *